Velkaa on moneksi

Suomen julkisyhteisöjen velkaantuneisuutta mitataan monilla mittareilla. Julkinen (brutto)velka on yleisesti käytetyistä käsitteistä laajin ja todennäköisesti myös seuratuin, koska julkiselle velalle on Euroopan unionin perussopimuksessa asetettu 60 prosentin viitearvo suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2014 lopussa Suomen julkinen velka jäi niukasti viitearvon alapuolelle, mutta julkisen sektorin alijäämä nousi viime vuonna yli 3 prosentin alijäämärajan.

Noin neljä viidesosaa julkisesta velasta on Valtiokonttorin hoitamaa valtion budjettitalouden velkaa. Budjettitalouden velka on jo lähellä 100 miljardin euron rajapyykkiä. Loppuosa julkisesta velasta koostuu budjettitalouteen kuulumattomasta valtionvelasta sekä kuntien ja sosiaaliturvarahastojen veloista.

Lisäksi julkiseen velkaan kuuluu joitain muita eriä, kuten Suomen osuus Euroopan rahoitusvakausvälineen lainoista avunsaajamaille, Valtiokonttorin hallinnassa olevat johdannaissopimusten vakuudet, valtion elinkaarihankkeisiin liittyvät velat, ydinjätehuoltorahaston pääoma ja kierrossa olevat kolikot. Erät sisältyvät myös Tilastokeskuksen laskemaan ns. valtion EDP-velkaan.

Julkista velkaa puolestaan vähentää se, että siitä sulautetaan pois eri julkisyhteisöjen väliset velat. Suurin sisäinen velkaerä on työeläkelaitosten sijoitukset valtion liikkeeseen laskemiin lainoihin. Viimeksi mainittu erä on jäänyt viime aikoina melko pieneksi työeläkelaitosten hajauttaessa sijoituksiaan eri lainanottajien velkapapereihin.

Muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto tilastoi julkisen talouden nettovelkaa, jossa huomioidaan julkisyhteisöjen saatavat. Suomen julkisen talouden nettorahoitussaatavat ovat noin 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Erityisesti suomalaisten työeläkeyhtiöiden hallinnoimat eläkevarat parantavat Suomen suhdelukua. Toisaalta esimerkiksi luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s ei kelpuuta nettovelkaan mukaan kuin valtion ja kuntien työeläkevarat. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu nettorahoitusasema on noin 30 prosenttia alijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu julkisen velan sekä brutto- että erityisesti nettomäärän osalta edukseen. Tämä ei poista sitä huolenaihetta, että julkisyhteisöjen bruttovelkaantumisasteen nousu on ollut nopeaa finanssikriisin jälkeisinä vuosina.

2 kommenttia artikkeliin ”Velkaa on moneksi

  1. Selkeää ja tärkeää tekstiä. Olisiko mahdollista saada kirjeeseen linkkitäppä, jolla kirjeen voisi laittaa jakoon sosiaalisessa mediassa, vaikka facebookissa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *