Keskitetty valuuttakassanhallinta on tehokkaampaa

Keskitetty valtion konsernitason kassanhallinta on avain hyvään valtion maksuvalmiuden ylläpitämiseen ja tehokkaaseen kassavarojen sijoittamiseen. Hyvin suuri osa Suomen budjettivaltion menoista on luonnollisesti euromääräisiä, mutta on myös yksiköitä, joiden perustoiminnalle on ominaista, että maksuja suoritetaan valuuttamääräisinä.

Tästä syystä vuonna 2014 Valtiokonttori aloitti keskitetyn valuuttakassanhallinnan pilottiprojektin. Sen tarkoituksena oli siirtää valuuttamääräisiä kassaeriä maksettavaksi Valtiokonttorin omistamilta valuuttatileiltä, jolloin maksueräkohtaisista pienten summien kurssauksista voitiin luopua ja kirjanpitoa osaltaan yksinkertaistaa – toisin sanottuna prosessia voitiin muuttaa tehokkaammaksi. Tässä ensimmäisessä vaiheessa keskitettyyn valuuttakassanhallintaan siirtyi kaksi virastoa.

Pilottiprojekti muuntui onnistuneiden käyttöönottojen jälkeen vuonna 2015 varsinaiseksi valuuttaprojektiksi, joka on käynnissä edelleen. Vuoden 2015 aikana keskitettyyn järjestelyyn siirtyi yksi yksikkö lisää. Vuoden 2016 aikana keskitetty valuuttakassanhallinta on tarkoitus laajentaa vielä noin viiteen valtion virastoon tai laitokseen. Tällä hetkellä valuuttatilejä on yhdeksän kappaletta, joten eksoottisemmat valuutat jäävät ainakin vielä tässä vaiheessa projektin ulkopuolelle. Vuonna 2015 valuuttavirtojen kokonaismäärä oli eurovasta-arvoltaan noin 90 miljoonaa euroa.

Keskittämisen hyödyt

Keskitetystä valuutanhallinnasta on monia hyötyjä. Eri yksiköillä voi olla samassa valuutassa tuloja ja menoja, jotka voidaan keskitetyssä prosessissa netottaa. Tämä vähentää valuutanvaihtotarvetta ja siihen liittyviä kustannuksia. Lisäksi Valtiokonttorilla on yksittäistä virastoa paremmat resurssit valuuttakauppojen tekoon suoraan tukkumarkkinoilla mahdollisimman pienellä kurssimarginaalilla, ilman välikäsiä.

Kuten eurokassan puolellakin, myös valuutoissa on keskitetysti mahdollista muodostaa kuva valtion kokonaisvaluutta-asemasta. Kokonaiskuvan hahmottamisessa auttaa myös käytössä oleva kassaennustejärjestelmä. Olemme voineet hyödyntää eurokassanhallinnassa käytössä olevaa Rahakas-ennustejärjestelmää myös valuuttapuolella. Virastojen näkökulmasta suuri parannus on ollut kirjanpidon ja tilinpäätöskäytäntöjen yksinkertaistuminen valuuttakurssien osalta.

Keskittämisen haasteet

Valuuttakassanhallinnan haasteet liittyvät niin ikään ennusteisiin. Kuten kaikessa kassanhallinnassa, kassaennusteiden luotettavuus on ratkaisevaa optimaalisen maksuvalmiuden ylläpitämisen kannalta. Valuutanhallinnan erityispiirre on valuuttakurssiriski, jota syntyy, jos tulevaisuuden tiedettyjä kassavirtoja ei suojata. Jos ennusteet ovat syystä tai toisesta epävarmoja, monimutkaistuu kuvio entisestään. Yrityspuolella valuuttakassavirtoja voidaan suojata eri suojausasteilla kassavirtojen varmuudesta riippuen – riippuu tapauksesta, kannattaako esimerkiksi jo tarjouskirjan perusteella ryhtyä suojaustoimenpiteisiin. Virastojen valuuttavirtojen tapauksessa kyse on suurelta osin menoeristä, ja niissä epävarmuus liittyy useimmiten maksupäivään.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *