Raha on halpaa

Suomen valtio on vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen velkaantunut varsin reippaasti, kun valtion verotulot ovat tippuneet ja menot kasvaneet. Valtionvelka on noussut vuoden 2008 pohjalukemasta 28 prosentista 49 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euromääräisesti velan määrä on noussut yli 80 prosenttia. Hurja nousu, jonka odottaisi rasittavan valtiontaloutta nousseiden velanhoitokustannusten myötä.

Ehkä hiukan yllättäen velan noususta huolimatta valtion budjettitalouden korkomenot ovat laskeneet. Itse asiassa valtion korkokulut ovat alimmillaan neljännesvuosisataan, edellisen kerran valtio maksoi näin vähän korkoja ennen 1990-luvun alun suurta lamaa. Lamavuosina valtio velkaantui reippaasti ja vuosittaiset korkomenot nousivat euroissa mitattuna yli 5,5 miljardiin. Velkaa silloin oli toki ”vain” 70 miljardia eli noin kolmanneksen nykyhetkeä vähemmän.

Budjettitalouden_korkokulut

Syynä korkomenojen laskuun on kansainvälisten markkinakorkojen voimakas lasku. Obligaatiokorot ovat tällä hetkellä historiallisen alhaisella tasolla, Suomen valtion obligaatioiden korot ovat negatiiviset aina 6 vuoden laina-aikaan saakka. Sijoittajat maksoivat tammikuussa valtiolle mahdollisuudesta lainata sille rahaa vuoteen 2020 asti. Korkomenojen näkökulmasta Suomen valtionlainojen korkoeron viime aikojen pieni leventyminen suhteessa esimerkiksi Hollantiin on loppujen lopuksi aika merkityksetöntä.

Kansainvälisten markkinakorkojen tai Suomen lainojen korkoeron yhden prosenttiyksikön nousu lisäisi valtion korkomenoja noin 430 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Ikävä skenaario valtiontalouden kannalta olisi tilanne, jossa kansainvälisesti määräytyvät markkinakorot nousisivat, mutta Suomen talouskasvu ei käynnistyisi. Valtiontalouden tila ei tällöin paranisi esimerkiksi kasvavien verotulojen ansiosta ja menopuolelle syntyisi merkittävää painetta.