Itsenäistynyt Suomi rahoitusmarkkinoilla

Suomi Finland 100-vuotta -kuva100 vuotias Suomi on yksi euroalueen luotetuimmista lainanottajista; Suomen valtion lainanoton kustannukset ovat euroalueen alhaisimpien joukossa. Sata vuotta sitten nuoren valtion asema ei ollut olleenkaan yhtä valoisa.

Itsenäisen Suomen ensimmäisiä vuosia leimasi suuri poliittinen ja taloudellinen epävarmuus. Kansalaissota loi syvän kuilun yhteiskunnan sisälle. Ulkoisia suhteita varjostivat sekä maailmansodan suurvaltapolitiikan kiemurat että Suomen omat rajaerimielisyydet Ruotsin ja Neuvosto-Venäjän kanssa. Myös taloustilanne oli heikko, Suomen BKT laski roimasti 1917–18 ja palautui ensimmäistä maailmansotaa edeltävälle tasolle vasta 1922.

Suomen epävakaa asema ei jäänyt huomaamatta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Vastaitsenäistyneen Suomen valtion obligaatioita pidettiin erittäin riskipitoisina sijoituksina, joiden takaisinmaksuun liittyi suuria kysymysmerkkejä. Ero autonomian ajan vakaisiin vuosiin oli suuri. Itsenäisen Suomen valtion obligaatioiden luottoriskilisä oli Lontoon pörssissä vielä 1920 lähes viisinkertainen verrattuna suurruhtinaskunnan obligaatioiden luottoriskilisään vuonna 1914 (kuva).

Suomen luottoriskilisä vuosina 1890-1930

Pitkään näytti siltä, että Suomen valtion riskilisä korreloi tsaarin Venäjän obligaatioiden kanssa. Niiden markkinahinnat olivat taas suoraan riippuvaisia Venäjän sisällissodan valkoisen osapuolen sotamenestyksestä. Punaisten voittaessa Venäjän sisällissodassa sijoittajat tiesivät jäävänsä nuolemaan näppejään. Olihan Lenin ilmoittanut jättävänsä tsaarin-Venäjän velat maksamatta. Tilannetta ei myöskään auttanut, että Suomen senaatti ei ollut pystynyt huolehtimaan vuoden 1918 Saksa-suuntauksen aikana vanhojen puntaobligaatioiden kuoletuksista ja kassavirroista.

Riskilisä laski alemmaksi vasta vuonna 1922. Seuraavana vuonna tasavalta laski liikkeeseen ensimmäisen ulkomaisen obligaatiolainansa. Tarton rauhansopimus ja Itä-Karjalan ja Ahvenanmaan kysymysten ratkaisut vakiinnuttivat Suomen kansainvälistä asemaa. Sisäpolitiikassa tasavaltalainen hallitusmuoto ja maltillisten poliittisten ryhmien ajamat sisäpoliittiset uudistukset rauhoittivat yhteiskunnallista kuohuntaa.

Maailmansotien välisenä aikana Suomen valtion riskilisä ei kuitenkaan missään vaiheessa palautunut 1800-luvun tasolle. Suomen riskilisä pysyi sitkeästi muita Pohjoismaita suurempana ja vastaavasti luottoluokitukset olivat muita Pohjoismaita huonompia. Maantieteelliseen sijaintiinsa Suomi ei voinut vaikuttaa, kuten muutamakin merkittävä pankkimies aikanaan totesi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *