Valtion velanotossa edessä työntäyteinen rupeama

Vuosi 2016 on käynnistynyt rahoitusmarkkinoilla vauhdikkaasti. Kiinan talouden heikompi kasvuvire notkautti osakemarkkinoita heti tammikuun pörssiavauksessa. Myös Yhdysvaltain keskuspankin asteittain kiristyvä rahapolitiikka ohjailee sijoittajien käyttäytymistä kuluvan vuoden aikana. Euroopan keskuspankin erittäin keveän rahapolitiikan jatkuminen pitää taasen euroalueen korkotasoa matalalla.

Liikkeeseenlaskijan tehtävänä on löytää tältä markkinoiden ”vuoristoradalta” ne otolliset ajankohdat, jolloin valtion lainojen liikkeeseenlaskut voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja siten, ettei valtiolle muodostu liiallisia rahoituskeskittymiä ajallisesti tai varainhankintalähteittäin.

Valtiovarainministeriö ennakoi joulukuun ennusteessaan Suomen talouden vaikeuksien jatkuvan. Suomen julkisen talouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä koko ennustejakson. Vuoden 2016 talousarvion mukaan valtio ottaa uutta velkaa 5,4 miljardia euroa. Täydennettynä kuoletusten osuudella velanoton kokonaissumma on 19,6 miljardia euroa, mikä sisältää sekä pitkän että lyhyen yli vuodenvaihteen ulottuvan varainhankinnan osuudet.

Viime vuonna valtio otti uutta velkaa 4,3 miljardia euroa. Bruttomääräisesti velkaa otettiin 15,9 miljardia euroa. Valtiolla oli velkaa vuoden 2015 päättyessä 99,8 miljardia euroa.

Kuka lainaa Suomen valtiolle?

Suomen valtio ottaa tulo- ja menoarvion mukaan uutta lainaa kuluvana vuonna noin 5 miljardia euroa. Kun summaan lisätään kuoletettavien lainojen uudelleenrahoittamisen osuus, vuotuisen lainanoton summa nousee noin 17 miljardiin euroon. Lainanotossaan valtio noudattaa viitelainastrategiaa.

Tasapainoinen ja monipuolinen lainojen sijoittajapohja turvaa valtion lainansaannin ja tukee lainojen hinnoittelua jälkimarkkinoilla. Tehokas hinnoittelu ja riittävä likviditeetti lisäävät sijoittajien luottamusta valtionlainoihin sijoituskohteena ja ylläpitävät niiden kysyntää emissio- ja jälkimarkkinoilla. Pääosa Suomen valtion liikkeeseen laskemista lainoista on myyty kotimaisille ja ulkomaisille institutionaalisille sijoittajille. Valtionlainoihin sijoittavat tyypillisesti eläke- ja vakuutuslaitokset, rahastot, pankit sekä keskuspankit.

Dollariobligaatio 13.5.2015

Suomen valtionlainoista 90 prosenttia on ulkomaisten sijoittajien korkosalkuissa. Kotimaiset eläke- ja vakuutuslaitokset sekä rahastot ovat hajauttaneet korkosijoituksiaan euron käyttöönoton myötä koko euroalueelle. Salkunhoitajien sijoituspolitiikkaa ohjaavissa vertailuindekseissä Suomen valtionlainojen paino on pieni; osuus koko euroalueen valtionlainakannasta on vain noin 1,5 prosenttia.

Valtiolla ei ole täydellistä kuvaa valtionvelan sijoittajista eli tahoista, jotka lainaavat Suomelle. Paras arvio valtionvelan sijoittajapohjasta saadaan uusien liikkeeseenlaskujen sijoittajajakaumia tarkastelemalla. Valtiolla on tieto uuden lainan tarjouskirjan kokoonpanosta. Tämän pohjalta se julkaisee tiedot lainan alueellisesta jakaumasta ja sijoittajatyypeistä. Joukkovelkakirjat vaihtavat kuitenkin omistajaa useaankin kertaan jälkimarkkinoilla ennen erääntymistään. Näistä omistajanvaihdoksista liikkeeseenlaskijalla ei ole tietoa.

Viitelaina 3.3.2015

Euron käyttöönoton jälkeen sijoittajat on ollut järkevää luokitella kotipaikkansa mukaan kolmeen eri kategoriaan: kotimaiset sijoittajat, euroalueella kotipaikkaansa pitävät ulkomaiset sijoittajat ja globaalit ulkomaiset sijoittajat. Sijoittaessaan Suomen valtion euromääräisiin sarjaobligaatioihin kotimaiset ja euroalueella kotipaikkaansa pitävät ulkomaiset sijoittajat altistuvat luottoriskille, mutta ”kotivaluutassaan” eurossa. Globaalit ulkomaiset sijoittajat kantavat sen sijaan sekä luottoriskin että valuuttakurssiriskin sijoituksestaan. Kotimaisten ja euroa kotivaluuttanaan pitävien sijoittajien osuus on tyypillisesti noin puolet valtion euromääräisissä liikkeeseenlaskuissa.

Suomen Pankki alkoi maaliskuussa 2015 ostaa jälkimarkkinoilta Suomen valtion liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja. Ostoilla Suomen Pankki toteuttaa eurojärjestelmän julkisen sektorin osto-ohjelmaa, jossa EKP ja kansalliset keskuspankit ostavat valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja eurooppalaisten ylikansallisten instituutioiden joukkovelkakirjoja. Näitä joukkovelkakirjoja eurojärjestelmä ostaa yhteensä noin 40 miljardilla eurolla kuukaudessa vähintään syyskuuhun 2016.

Suomen Pankki ostaa kuukaudessa arviolta 700 miljoonalla eurolla Suomen valtionlainoja jälkimarkkinoilta. Syyskuuhun 2016 mennessä Suomen Pankki on ostanut jälkimarkkinoilta arviolta 13 miljardin edestä Suomen valtion liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja. Eurojärjestelmän julkisen velan osto-ohjelma laskee Suomen valtionvelan ulkomaalaisomistuksen alle 80 prosenttiin, jos merkittävä uusi sijoittajataho Suomen Pankki luokitellaan kotimaiseksi sijoittajaksi. Jätän tämän luokittelun kuitenkin lukijoitteni harteille.